Yritys se on konsernikin

Keskiviikko 29.4.2009 - Anja A

Kirjalla on outo vaikutus: kun se ilmestyy painosta, tekijä alkaa oppia pikavauhdilla uutta samaisesta aihepiiristä. Kysymys ei ole taikuudesta vaan keskustelun voimasta.

Kaikkein hämmästyttävimpiin havaintoihin kuuluu se, miten monet ihmiset murehtivat mahdollisesti perustettavan bloginsa luokittelua: pitääkö sitä kutsua yritys-, yhteisö- korporaatio- vai ties miksi blogiksi?

Osa keskustelukumppaneistani on ollut aidosti ymmällään. Yritysblogista puhuminen on kuulemma pahan kerran pelästyttänyt joidenkin ei-kaupallisten organisaatioiden johtoporrasta. 

Puhutaan siis yritys- ja yhteisöblogeista.

Pienet, suuret ja
kaikkein suurimmat

Joku on korottanut oikein ääntään ja huomauttanut, että suuryrityksen blogi ei mitenkään voi kuulua samaan sarjaan kuin kaiken maailman toiminimien yritelmät. Jos "kaikki" puhuvat yritysblogeista, suuryhtiöiden on kuulemma eron selventämiseksi pakko puhua korporaatioblogeista.

Voi, voi sentään. Yritys kai se on suuri konsernikin. Pienestä ovat useimmat aloittaneet. Tämän päivän toiminimet voivat olla huomispäivän pörssiyhtiöitä.

Olen kuvitellut, että blogiviestinnässä sisältö olisi ydin ja ilmaisu sen hyvä kyytipoika. En ole itse ikinä lukenut tai jättänyt lukematta ainuttakaan kirjoitusta sillä perusteella, että julkaisijat kutsuvat tai eivät kutsu verkkojulkaisuaan korporaatioblogiksi.

Blogien luokittelu näyttää menevän niin hienosyiseksi, että minun on pakko palata lähtöruutuun. Aika hyvin pärjää, jos tietää kummasta vaihtoehdosta on kysymys:

• Bloggaako yksityinen ihminen omissa nimissään, nimimerkin suojista tai yhdessä toisten yksityisten ihmisten kanssa?
• Onko blogi osa organisaation johdettua viestintää, vaikkakin blogit tai yksittäiset kirjoitukset ilmestyvät henkilöiden nimissä?

Yritän olla tämän jälkeen enää pistämättä lusikkaani luokittelusoppaan.

Kovasti kiinnostaa,
vähän myös pelottaa

Scription Avoimissa oli maanantaina viimeinen blogiaiheinen iltapäiväseminaari tänä keväänä. Jos pitkäksi venähtänyt sarja saa vielä syksyllä jatkoa, ohjelmassa pitää kyllä olla uutta sointia. Yksi vaihtoehto on nostaa esiin myös teknisiä ratkaisuja, jotka monia näyttävät blogiviestinnässä askarruttavan.

Taas kerran seminaarissamme käyntiin ihailtavan avointa keskustelua. Selväksi tuli, että vähän joka talossa bloggaaminen on alkanut kiinnostaa - kutkuttaa suorastaan.

Mutta sitten tulee niitä muttia, joista juuri on tärkeää keskustella. Riittääkö aika? Miten paimentaa vai pitääkö yleensä paimentaa kirjoittajia ja kommentoijia? Miten saada virkamiehet kirjoittamaan sulavaan blogityyliin?

Nuo ovat elävien ihmisten aitoja kysymyksiä. Niistä kannattaa keskustella. Ainoaa oikeaa ja lopullista vastausta tuskin on kenelläkään hallussaan.